Kannattaako alanvaihto aikuisena?

Monet meistä pohtivat, että kannattaako alaa lähteä vaihtamaan aikuisena. Mielestäni alanvaihtoon ei ole mitään ikärajaa, vaan asiaa voi avoimesti pähkäillä eri vaiheissa elämää. Itselläni tavoite-eläkeikä on 69 v. ja muutaman kuukauden päälle. Esimerkiksi vaikka vielä 5-kymppisenäkin työuraa on niin paljon edessä, että aion kyllä vaihtaa alaa ja työtä, jos niikseen tulee. Hauska ajatella, että harmittelin aiemmin, että olen jo yli 30-vuotias, kun valmistun uuteen ammattiin. Aloin 29-vuotiaana opiskella terveydenhoitajaksi. Olin ihan juniori! Nykytietoni valossa en iän puolesta empisi ollenkaan uuden tutkinnon opiskelua kolmenkympin korvilla.

Nyt kun ikäkortti on käsitelty, niin pohditaanpa muita asioita, jotka vaikuttavat siihen, että kannattaako alaa lähteä vaihtamaan aikuisena. Alanvaihdon lisäksi tämä blogikirjoitus voidaan käsittää tarkoittamaan myös ylipäänsä työpaikan vaihtamista tai jatkokouluttautumista. Nostan alanvaihdon kannattavuudesta tai kannattamattomuudesta esille kaksi näkökulmaa. Toinen näkökulma on taloudellinen kannattavuus ja toinen henkiset voimavarat.

Onko alanvaihto taloudellisesti kannattavaa?

Tulotaso on yksi tärkeä tekijä uralla. Sillä on iso merkitys omaan hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen, että palkka on riittäväksi koettu. Alavaihdon taloudellista kannattavuutta voi tarkastella esimerkiksi seuraavien asioiden kautta:

  • Palkka
  • Rahanarvoiset työsuhde-edut
  • Palkkakehitys nykyisessä työssä vs. harkitussa uudessa työssä
  • Eläkekertymä
  • Alanvaihdon kustannukset

Jos alaa vaihtaessa vaihtaa alalle, jossa saman tien saa aiempaa työtä paremman palkan, on homma melko selkeä. Mikäli odotetussa palkkakehityksessä ei ole suurta eroa, alanvaihto tulee heti taloudellisesti kannattavaksi. Eri ammattien palkkatietoja voi etsiä ihan hakukoneella tyyliin ”ammatti palkka” tai kysyä alan ammattiliitosta. Monilla liitoilla on suosituksia eri tyylisiin työtehtäviin. Lisäksi aina on mahdollista rohkeasti kysyä joltakulta verkostostasi alan palkkatasosta. Rahasta vaietaan edelleenkin tarpeettoman usein yhteiskunnassamme, mutta rahapuheen ilmapiiri muuttuu koko ajan sallivammaksi. Suosittelen muutenkin esimerkiksi LinkedInissä verkostoitumaan mielenkiintoisiin ihmisiin ja kyselemään heidän työstään. Ihan hyvin samalla voi kysyä myös palkasta. Jos ei nyt eurolleen kehtaa toiselta kysyä, että mitä muuten tienaat, niin yleisesti voi. Voi kysyä yleisellä tasolla, että missähän haarukassa palkat liikkuvat esimerkiksi tonnin tarkkuudella. Siitä saat jo hyvää kuvaa tulotasosta, jos se ei ennestään ollut tiedossa.

On kuitenkin tärkeää huomioida asia kokonaisuutena, eikä pelkästään nykyisen työn nykypalkka vs. uuden työn alkupalkka. Millaiset palkkakehitysodotukset pohtimissasi uravaihtoehdoissa on? Entä nykyisessä työssäsi tai tämänhetkisellä alallasi? Jos uudessa työssä on alkuun huonompi palkka kuin nykyisessä työssä, voi tilanne ajan kuluessa kääntyä päälaelleen. Voi tehdä ihan laskelmia vaikka siitä, että paljon tulee nykyisessä työssä tienaamaan ennen eläkeikää ja tehdä toisen samanmoisen laskelman alasta, joka kiinnostaa tulevaisuuden työnä. Luotettavuus tällaisissa laskelmissa voi olla niin ja näin, koska tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. On kuitenkin melko todennäköistä, että jos työskentelee tällä hetkellä myyjänä ruokakaupassa ja haaveilee ryhtyvänsä arkkitehdiksi, niin työuran aikana tienattu rahamäärä tulee olemaan isompi uudessa työssä arkkitehtina. Esimerkit olivat täysin hatusta vedettyä, mutta uskon, että ymmärrät pointin.

Olen tähän asti käsitellyt palkkaa. Työssä on kuitenkin paljon muutakin, joka tuo taloudellista arvoa. Tai näin voi olla, kaikissa työpaikoissa ei todellakaan ole hulppeita henkilöstöetuja. Toisaalta useilla aloilla on suorastaan itsestään selvää, että henkilöstölle kuuluu kattavasti lounasetu, virike-edut, puhelinetu jne. Lisäksi mahdollisia työsuhde-etuja voi olla esimerkiksi asuntoetu, autoetu, työmatkaetu, vakuutukset ja lakisääteistä laajempi työterveyshuolto. Kun pohtii alanvaihdon taloudellista aspektia, kannattaa ottaa huomioon myös mahdollisten työsuhde-etujen vaikutus. Niiden arvo voi olla tuhansia euroja vuositasolla.

Palatakseni palkkaan, sen merkitys on loppujen lopuksi paljon suurempi kuin kuukausittain tilille kilahtava summa antaa ymmärtää. Palkkatyöläiselle nimittäin palkka määrittää myös tulevan eläkkeen suuruuden. Eläkkeelle pääsyn jälkeen monelle jää hyviä, terveitä vuosia. Työuran aikana on haaveiltu, että mitä kaikkea tehdään eläkkeellä, kun sitten on aikaa. Monet haaveilevat esimerkiksi siitä, että mennään Espanjaan talveksi, vietetään aikaa rakkaimpien kanssa ja hemmotellaan heitä sekä autetaan jälkikasvua ajallisesti ja taloudellisesti. Näiden unelmien taloudellinen turvaaminen on tehtävä työuran aikana. Jos palkka on pienempi kuin unelmat, eivät eläkepäivät olekaan niin leppoisat kuin mitä ne vuosia olivat omissa mielikuvissa. Vanhuuden turvaa voi ja kannattaa (!) rakentaa muunkin kuin eläkkeen varaan. Jos sijoittaminen ei ole tuttua, niin suosittelen lämpimästi harkitsemaan. Pienikin sijoituspotti tuo merkittävästi turvaa vanhuuden varalle.

Alanvaihto ei välttämättä ole ilmaista. Uudesta työstä haaveillessa, suosittelen aina ensin valjastamaan kaiken osaamisen käyttöön ja vasta sitten pohtimaan, että onko tarvetta lisäkoulutukselle. Loppujen lopuksi aika harvoissa työtehtävissä jokin tietty koulutus on välttämätön. Osaaminen on tutkintoa tärkeämpää. Jos unelmatyön saavuttaminen edellyttää opiskelua, alanvaihdon kannattavuuden pohtimisessa tulee huomioida myös opiskeluun liittyvät kulut. Opiskelun hinta määräytyy esimerkiksi seuraavien asioiden perusteella:

  • Vaatiiko opiskelu täysipäiväistä opiskelua, jolloin ei tule palkkatuloa? Huomioi menetetty ansiotulo.
  • Aikuiskoulutustuki/opintotuki, oletko oikeutettu? Paljon saat?
  • Maksaako itse koulutus?
  • Jos opiskelu muutoin sujuukin työn ohessa, niin muista varmistaa, että sisältyykö opintoihin esim. työharjoittelu tai lopputyö, jolloin opiskelu vaatii kokopäiväisyyttä

Näiden edellä kuvaamieni tekijöiden perusteella saa kattavan kuvan siitä, että onko alanvaihto taloudellisesti kannattavaa. Suosittelen ottamaan ihan kynää ja paperia esille. Ensin voi laskea, että mikä on nykyisen työn taloudellinen arvo. Sen jälkeen on helpompi lähteä selvittämään kiinnostavan alan tai työn arvoa, kun tietää, mihin verrata.

Onko alanvaihto kannattavaa henkisten voimavarojen näkökulmasta?

Jokainen tietää, että palkka tai muut rahanarvoiset vastineet työstä eivät yksinään ole riittävä kimmoke työntekoon. Tai kyllähän sitä rahastakin työtä tekee, mutta työn mielekkyys kohenee merkittävästi, kun työstä saa rahan lisäksi muutakin. Puntaroidaan seuraavaksi alanvaihdon kannattavuutta henkisten voimavarojen näkökulmasta käsin.

Ottaako nykyinen ala enemmän kuin antaa? Työ ei saisi olla koko elämä. Tasapainoiseen arkeen kuuluu työn lisäksi myös läheiset, harrastukset ja omien intohimojen toteuttaminen. Jos työ syö kaiken kaistan, muut elämän osa-alueet jäävät varjoon. Tilanne on huono, jos voimavaroja täytyy jatkuvasti säästellä sitä varten, että jaksaa hoitaa työt. Muistathan aina puhua esimerkiksi läheiselle tai työterveyshuollolle, jos työ on ainoa asia, mitä jaksat tehdä.

Jos työn henkinen kannattavuus ei ole tasapainossa, suosittelen ensimmäisenä ottamaan asiat puheeksi työpaikalla. Monessa terveessä työyhteisössä työnkuvaa muokkaamalla voidaan saavuttaa ihan riittävä uramuutos. Aina ei tarvitse räjäyttää koko pankkia uusiksi. Toisaalta tunnistan, että valitettavasti on myös niin toksisia työpaikkoja, että joskus on vaan parempi lähteä menemään. Koskaan yksittäinen työntekijä ei ole vastuussa esimerkiksi asiakkaista tai siitä, miten muu työyhteisö pärjää, jos vaihtaa työpaikkaa. Mikäli havaitset olevasi työpaikassa, jossa työntekijöitä ei arvosteta ja kuunnella, niin voi olla paras, että pelastat itsesi. Voisi sanoa, että aina on vaihtoehtoja! Tänä päivänä useilla aloilla on pulaa osaajista ja täten hyvillä työntekijöillä voi olla varaa valita työpaikkansa.

Alavaihdon henkistä kannattavuutta voi mitata työajan mukaan. Aika on sellainen voimavara, jonka arvoa ei aina tule ajatelleeksi. Aika on kuitenkin todella oleellinen asia ja se on jotain, mikä ei enää ikinä palaa. Kannattaa todella miettiä, mihin aikansa käyttää. Alanvaihdon kannattavuutta pohtiessa voi miettiä, että mahdollistaisiko uusi ala esimerkiksi 4-päiväisen työviikon? Näin voi hyvinkin olla, jos uudella alalla on joustavampaa työajan suhteen tai jos palkka on sen verran parempi, että 4-päiväisellä viikolla saa vanhan alan 5 päivän palkan. Etätyöskentelymahdollisuus voi myös lisätä joillekin käytettävissä olevan vapaa-ajan määrää. Etätöissä riittää, että aamulla laittaa säällisen yläosan päälle (jos Teamsiä luvassa). Lisäksi se, että työmatkoihin ei mene aikaa, voi olla joillekin iso ajallinen voimavara. Ajan voi valjastaa myös henkiseksi voimavaraksi.

Alanvaihtoa harkitessa kannattaa aina ensin tunnistaa olemassa olevan osaaminen. Alanvaihto voi kummuta tyytymättömyydestä omaan arkeen. Voi tulla jopa sellainen ”paniikkinappula pohjassa”- fiilis, että täältä on päästävä mahdollisimman pian pois, ihan minne vaan. Olosuhteista huolimatta uramuutoksen on hyvä olla hallitusti tehty. Muutoin voi hätiköidysti lähteä opiskelemaan uutta ammattia, vaikka sille ei olisi edes välitön tarve. En sano missään nimessä, että opiskelu olisi pahasta, päinvastoin! Tarkoitan sitä, että monilla on hieno, moneen työhön soveltuva koulutus ja osaaminen jo valmiina. Jos on jo joku pohjakoulutus, kannattaa ainakin miettiä, että onko tarve toiselle samantasoiselle koulutukselle. Esimerkiksi amk:n käyneen voisi olla hyödyllisempää suunnata katse yamk- ja maisteriopintoihin sen sijaan, että lähteä tavoittelemaan toista amk-tutkintoa.

Onko alanvaihto minua varten?

Jos alanvaihdon hyöty-haittasuhde tuntuu epäselvältä, niin vanha kunnon SWOT-analyysi voi olla yksi hyvä keino puntaroida eri vaihtoehtoja. SWOT-analyysi on nelikenttäinen malli, jossa pohditaan käsiteltävän asian, kuten alanvaihdon, hyötyjä, haittoja, uhkia ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi Canvasta löytyy maksuton SWOT-analyysin pohja:

https://www.canva.com/design/DAFU1XUyVBk/CO2x6hHK2MPeszk9okn90Q/edit?layoutQuery=swot

Elina Helmikoski

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *